Jäin miettimään eilistä keskustelun pätkää, joka koski ylipainoa. Mikä on liikaa? Ja varsinkin naisilla? Ylipainon määrittelyyn on kehitetty kaiken maailman laskureita ja käyriä, mutta pitävätkö ne paikkansa? Viimeisimpien tutkimusten mukaan vanhukset jotka ovat painoindeksin mukaan ylipainoisia, elävät pidempään. Olisiko siis aika muuttaa näitäkin säädöksiä..?

Onko muutenkaan tervettä tuijotella lukuja, jotka eivät kerro välttämättä mitään? Laskin oman painoindeksini, jonka mukaan ylimääräistä on viisi kiloa. No mikäpäs siinä, voi olla tottakin, mutta peilistä katsoo kuitenkin suhteellisen normaali nuori nainen. Luvut kun eivät kerro koko totuutta. Painoindeksi ei ota huomioon kehon lihas- tai minkään muunkaan kudosmassan osuutta, vaan ilmoittaa tylysti että liikaa on. Mutta onko oikeasti?

Muistan teini-iästä sen joka tuutista tuputettavan painoindeksitaulukon, ja kuinka sitä terveydenhoitaja ja terveystiedonopettaja painottivat. Vaikka tuokin taulukko on periaatteessa K18. Ja muistan sen kuinka poskiani kuumotti joka kerta kun aihe tuli esille, sillä podin asiasta tavallaan huonoa omaatuntoa, olinhan niin hirvittävän lihava. Muka. Lapsuuden Tyyris Tyllerö -aika jätti oman leimansa, ja kuvittelin vielä teininäkin olevani samanlainen, vaikka tuon kamalan painoindeksin mukaan olinkin normaalipainoinen. Toisaalta taas asiaan varmasti vaikuttivat lehdissä, mainoksissa ja televisiossa näkyvät kauniit ja äärimmäisen hoikat naiset, lihavat oli tungettu piiloon johonkin pois ihmisten silmistä. Eihän sellainen voi olla kaunis, jolla on jotain luun ja nahan välissä!

Brittitutkimuksen mukaan naiset näkevät itsensä lyhyempinä ja lihavempina kuin oikeasti ovat. Miksi? Miksi naisten kehonkuva on niin vääristynyt? Onko tähänkin syynä nykyaikainen naisihanne? Mutta kuka sen ihanteen luo? Ja miksi sitä täytyisi noudattaa? Mahdollisesti syynä ovat vain muutamat, mutta näkyvät ja äänekkäät, muotigurut, joiden hmm.. luomukset näyttävät muka paremmilta langanlaihojen mallien yllä. Ja onhan se halvempaakin tehdä asuja pienemmästä kangasmäärästä.. Tai sitten kyseessä saattaa olla ihmiskunnan normaali "ääripäästä ääripäähän" liike, jota on tehty jo vuosisatoja: Esim. 1500-luvun nainen ei ollut lihava eikä laiha, mutta muotoja sai olla.  1600-luvun naisen taas tuli olla suuri, sillä lihavuus oli merkki vauraudesta. 1700-luku toi mukanaan siromman ja hoikemman naisen, jonka vyötärö oli mahdollisimman kapea, ja 1800-luvulla korsetteja kiristettiin entisestään. Viime vuosisadan alussa naisen tuli olla jälleen pyöreämpi ja "naisellisen vanttera", sillä miesten ollessa sotimassa oli naisten tehtävä kaikki työt. Eihän laihoista ja heikoista siihen olisi ollutkaan. Ja yhä edelleen, vielä viidenkymmenen vuoden jälkeenkin, Marilyn Monroe saa sukat pyörimään miesten jaloissa. Hänen vaatekokonsa tiedetään olleen 44, joka olisi nykypäivän naiselle lähinnä häpeällistä ja nöyryyttävää olla niin suuri. Ainakin julkisesti. Ja jos sen kokoisia vaatteita joutuukin käyttämään, niistä leikataan kokolaput pois ettei kukaan näe..

Onko nykyaikainen naisihanne edes todellinen, vai onko se pelkästään muotitalojen ja median ylläpitämä kupla? Kyselyt ja tutkimukset osoittavat miesten edelleen pitävän pyöreämpiä naisia kauniimpina ja haluttavampina kuin äärimmilleen vietyä laihuutta. Silti naiset ovat ikuisella laihdutuskuurilla, jopa vaarantaen oman terveytensä. Varsinkin mallimaailmassa. Surullinen esimerkki tästä on urugualainen malli Luisel Ramos, joka kuoli vuonna 2006 anoreksian aiheuttamaan sydämen vajaatoimintaan. Vain pari kuukautta tämän jälkeen kuoli toinen malli, Ana Carolina Reston, myöskin anoreksiasta johtuviin vaivoihin. Heidän kuolemansa sai silti muotimaailman heräämään, ja alipainoisten mallien käyttö kiellettiin monessa firmassa. Mutta eikö näin raju herätys ole liikaa? Eikö heräämistä voi tapahtua ennen kuolonuhreja?

Laskin BMI:n uudestaan, tällä kertaa niin että sain tietää minkä painoinen saisin "luvallisesti" olla: Vaikka laihtuisin vielä 26 kiloa, olisin yhä edelleen "normaalipainoinen"! Järkyttävää. 26!! Painoindeksihän lasketaan niin, että paino jaetaan pituuden neliöllä, esim 75kg / (1,7m * 1,7m) tai 75 / 1,8². Tämä laskutapa kehitettiin jo yli 150 vuotta sitten, eikä sitä ole sen jälkeen muutettu. Sitä ei silti kaikkialla hyväksytä tuollaisenaan, vaan esimerkiksi lasten ja vanhusten painoindeksit saadaan muuttamalla eksponentti 2 muotoon 2,6. On myös esitetty että näin tulisi toimia myös pitkien ihmisten kohdalla, sillä suhteuttettuna lyhyempiin ihmisiin, täytyisi pitkien olla alkuperäisen laskutavan mukaan hoikempia.

Lasketaanpa siis uudestaan. Nyt tulos on normaalipainon alarajoilla. Kumpi tulos siis on oikeampi? Olenko ylipainoinen vai normaalipainoinen? Onko sillä oikeasti edes merkitystä..?